RAHOLAN PYRKIVÄ
KORIPALLOA KAIKENIKÄISILLE
 
Tämän sivuston ylläpito on lopetettu kesällä 2016, joten ainakin osa tiedoista on vanhentunut!
Ajantasaiset tiedot löytyvät seuramme nykyiseltä sivustolta osoitteesta www.rapy.net
 

B96/95

Scania Cup 2009

 
08.04.2009 (Keskiviikko)
 
Hyväntuuliset tytöt (huoltojoukkoineen) starttasivat "ala-ärrältä" kohti Södertäljeä...
 
 
09.04.2009 (Torstai) RaPy-Honka
 
Perillä Södertäljessä aamulla n. 0800. Matkassa ei mitään ryppyjä. Hommahan sujuu suorastaan huolestuttavan hyvin, fiilis korkealla. Aikaisin nukkumaan laivalla. Kännyköitä, lompakoita yms. hetkellisesti hukassa. Karaoke jää tällä kertaa kaikilta väliin. Kevyitä ostoksia kuitenkin.
 
Kisakansliassa ja Täljehallilla vielä odottava tunnelma - kisapassit hakuun ja sitten etsimään pelikoulua. Pientä säätöä matkalla mutta löytyyhän se Östertälje. Paikka vaikuttaa ihan hyvältä, sopivan iso halli, paikallinen kiekkojoukkue sählyreeneissä, toivottavat onnea. Tänne vaan sitten illalla Honkaa vastaan 19.20. Muut joukkueet RaPyn lohkossa ovat Solna Vikings (SWE), Amager (DK) ja Åbyhöj (DK).
 
Hotellille suoraan kaupan kautta ja jälleen positiivinen yllätys. Huoneet saadaankin jo heti kymmeneltä. Nopeat majoittumiset, ajantappaminen vaikkapa shoppailemalla ei nyt onnistukaan vaikka siihen oli jo hiukka "pitkin hampain" varauduttu. Äideillä selkeät suunnitelmat valmiina loppupäiväksi: syöminen (pyttipannu)-päiväunet-syöminen (pyttipannu)-valmistautuminen-PELI-syöminen-nukkumaan. Katsotaan mitä tapahtuu... Jaa, mieli muuttuu ruokailussa, kyllä sitä täytyy kuitenkin kohta lähteä kaupungille hakemaan fiilistä illan otteluun...
 
Honka-peli takana, huh, huh. Rapyn tytöt ovat yleensä avausvastustajansa, Hongan turnauksissa voittaneet. Hongalla on kuitenkin vahvat resurssit ja myös hyvä valmennus, joten ero on ehkä ollut hiukan kapenemaankin päin. Alkukevään Orimattila-turnauksessa Honka sitten jo voittikin Raholan alkusarjassa. Siinäpä olikin herkulliset lähtökohdat puolin ja toisin sinivalkoiselle Scania-avaukselle.
Pitkä odottelu ja avausottelun jännitys tosiaan näkyi molempien joukkueiden otteissa melko hermostuneena pelinä. Puolustukseen panostettiin tosissaan ja Honka joutui turvautumaan vain kaukoheittoihin, sillä korin alle Raholan isojen, hyvin liikkuvien tyttöjen sekaan ei Honkalasilla ollut asiaa. Raholankin hyökkäys oli tosin myös hieman jäässä. Ellan kolme kovaa kakkosta tulivat tarpeeseen ja pitivät Raholan koko ajan johdossa. Honka pääsi myös melko hyvin ohiheittojensa hyökkäyslevypalloihin, mutta ei pystynyt tilanteita hyödyntämään. Ohiheittoja ja menetyksiä nähtiinkin molemmin puolin. Tiukka kolmen tuomarin linja ja liukas lattia tuottivat myös paljon virheitä ja askelrikkomuksia. Ensimmäinen jakso tasaisesti RaPylle 9-7.
 
Toisella jaksolla alkoi sitten RaPyn hyvin harjoiteltu prässi purra tosissaan. Veera V ja Janna kärjessä sekä muu joukkue antamassa lisää painetta, pakottivat Hongan jatkuvasti huonoihin avauksiin, pallonmenetyksiin ja Rapy saikin näin selvän yliotteen pelistä. Puolustus yleisestikin oli kerta kaikkiaan betonia. Hongan prässi taas murtui pääasiassa melko helposti vaikka vaikeitakin hetkiä toki oli. Hyökkäys alkoi Rapylla toimia jo hieman paremmin ja jakson loppupuolella rupesi jo näyttämään siltä että Hongalla henkinenkin kantti alkoi horjua. Puoliajalle mentiin tilanteessa 24 -11. Kannattajien puolellakin alkoi jo henki hieman kulkea.
 
Kolmannella jaksolla, varsinkin sen alussa Honka näytti taas vaarallisuutensa ja osaamistaan, jos sille annetaan tilaa. Vaikka Rapy oli selvässä johdossa ja jatkoi kovaa puolustustaan niin hyökkäyspelissä oli vielä hieman väkinäistä yksityisyritteliäisyyttä, eikä Rapyn taitotason mukaista hohdokkuutta vielä nähty kuin ajoittain. Honka kuroi eroa kiinni mutta Rahola sai jakson lopulla taas otetta pelistä. Jakso päättyi Aneten viime sekunnin kakkoseen ja numerot olivat nyt 36-19.
 
Neljäs jakso oli ehkä katsojien kannalta sitten parasta tyttökorista. Molemmat joukkueet saivat enemmän rentoutta peliinsä ja Raholallakin alkoi pallo tehdä töitä. Suoraviivainen ja nopea peli, terävät avaukset, tarkat syötöt alkoivat tuottaa tulosta. Heittoprosentti parani loppua kohden selvästi myös vapareissa. Kun puolustus saatiin edelleen pidettyä hyvin kasassa niin Hongalla ei enää ollut aseita edes kaventaa johtoa. Loppu mentiinkin sitten enemmänkin korintekotalkoissa. Veera T ja Kaisa saivat myös vaihteen päälle, Kati ja Elvi tsemppasivat hyvin. Onnistumisia alkoikin tulla kaikille Raholan tytöille ja mm. Oona heitti molemmat ensimmäiset Scania-heittonsa hienosti sisään.
 
Lopputulos 60-31 RaPy:lle vastaa kutakuinkin hyvin siis pelitapahtumia. Rahola oli tällä kertaa selvästi vahvempi ja terävämpi. Tästä on hyvä jatkaa. Pahimmat jäät on murrettu ja huomenna haastetaan molemmat Tanskalaiset, joiden valmentajat olivatkin tarkasti seuraamassa illan ottelua.
 
 
10.04.2009 (Perjantai) Åbyhöj-RaPy & Ameger-RaPy
 
Pitkäperjantai-aamu koitti Södertäljessä aurinkoisena ja lämpötila nousikin pian lähelle +15 astetta. Lämpökäyrää Rapyn leirissä nostatti myös se, että yhteen autoomme oli murtauduttu yöllä hotellin parkkipaikalla. Ikkuna rikki ja navigaattori oli vaihtanut omistajaa. Asiaa alettiin selvittää joka suuntaan. Matka olikin tähän asti sujunut todella hienosti, joten yksi vastoinkäyminen oli kai pakko sitten tulla. Harmi kuitenkin.
 
Ensimmäisessä ottelussa vastaan asettui sitten Åbyhöj Tanskasta. Edellisten otteluiden valossa vastus ei näyttänyt kovin vaaralliselta mutta ovathan etukäteisarvailut ennenkin menneet pieleen. Peli alkoikin taas hieman hapuillen. Erän puolivälissä Tanskalaiset jopa menivät johtoon 6-5. Rapy sai puristettua kuitenkin erän loppuun numeroiksi 8-10.
Toisessa erässä toistui sitten sama kuin Honka-pelissä. Rapy laittoi vahvan prässin päälle ja Åbyhöjn peli sekosi. Kun mukaan saatiin paljon vahvoja ajoja ja sekä hyvää korinaluspeliä niin erä meni lopulta Rapylle 33-4 ja puoliaika-tulos olikin murskaava 12-43. Ottelu oli jo käytännössä ratkennut.
 
Loppu olikin sitten aivan Rapyn näytöstä. Ykköset, kakkoset, boxit yms. alkoivat rullata ja Rapyn otteissa oli rentoa peli-iloa. Heitto kulki ja vastustajallakin alkoi itseluottamus myös lopullisesti hiipua. Rapy kasvatti johtoa tasaisesti ja lopputulos 24-82 oli jopa hieman Åbyhöjtä mairitteleva. Rahola oli yksinkertaisesti aivan liian nopea ja taitava ja kun kaikki omat vahvuudet saatiin käyttöön niin tyttöjen peliä oli todella ilo seurata. Hyvä, tasapainoinen suoritus ja onnistumisia taas laajalla rintamalla, yksilöinä ja joukkueena. Ajatukset alkoivatkin jo siirtyi päivän toiseen peliin Amageria (DK) vastaan, josta voidaankin odottaa jo aivan toisenlaista vastusta.
 
Amager-peli pelattu. Tiivistäen voisi sanoa että pallo ei oikein pomppinut meille eikä heitto ihan uponnut. Amager on tasavahva, taitava ja monipuolinen joukkue, joka liikuttaa palloa hyvin ja puolustaa myös lujaa. Alku näytti ihan hyvältä ja ensimmäinen erä menikin Rapylle 9-11. Amagerille vihellettiin myös paljon virheitä.
Sitten taisi iskeä jo hieman väsykin, sillä edellisestä pelistä ei ollut kuitenkaan kovin montaa tuntia. Amager alkoi pikkuhiljaa karata. Tytöt taistelivat hienosti mutta viimeistely ja pelaajien liike ei ollut koko ajan ihan parasta Rapya. Neljä minuuttia ennen loppua Amager johtikin jo 13 pistettä. Rahola otti vielä hienon kirin ja voitti viimeisen kolmeminuuttisen 10-4. Se ei kuitenkaan riittänyt ja loppunumerot Amagerille 45-38. Selvää kuitenkin on, että normaalipelillä ottelu olisi totta kai ollut voitettavissa. Amager siis voittaa lohko A:n ja huomenaamuna ratkaistaan toinen finaalipeleihin menevä joukkue ottelussa Rapy - Solna Vikings (SWE). Kaikki on siis edelleen mahdollista…
 
11.04.2009 (Lauantai) RaPy-Solna & Wartti-RaPy
 
Alkusarjan neljäs ja ratkaiseva peli alkoi lauantai-aamuna 08.20. Pelissä ratkaistaisiin viimeinen finaalipaikka, jota Solna Viking (SWE) oli myös varmasti tosissaan hakemassa. Rapylla edellisen illan Amager-tappio oli näköjään jo nollattu ja hallille mentiin taas hymy huulessa. Tukijoukot olivat myös tiukasti valmistautuneet ja monilla olikin takanaan erittäin hyvin valvottu yö. Solna oli perjantai-iltana pelannut jo aika vakuuttavasti Honkaa vastaan ja voittanut samoin numeroin kuin Rapykin. Helppoa ei tulisi olemaan, eikä se sitten ollutkaan.
 
Alku lähti liikkeelle sinänsä ihan mukavasti. Puolustus oli taas molemmilla joukkueilla kovaa. Solnan vahvin korintekijä, nro 9 oli tähän asti edennyt 16 pisteen ottelukeskiarvolla, joten siinä tulisi olemaan mm. yksi puolustamisen avaintekijä. Anette hoitikin vartioinnin hyvin ja kun muu joukkue antoi apua niin varsinaista vaaraa ei siitä niinkään ollut. Solna haki kuitenkin maltilla hyviä heittopaikkoja muillekin ja onnistuikin kaukoheitoissaan ajoittain hienosti. Rapy pelasi vastaavasti omaa peliään ja pystyi pitämään eron jatkuvasti muutamassa pisteessä. Puoliajalle mentiin Rapyn johdossa 22-17.
Sitten alkoi vaikeampi vaihe. Kolmas erä oli Rapylle aika tuskainen, varsinkin loppupuoli ja Solna tuntui saavan onnistumisistaan vain lisää henkeä päälle. Rapyn peli kulki kyllä ajoittain mutta ei taaskaan ehkä aivan parhaalla tempolla ja otteella. Nitroja alkoi kulua katsomossa mutta myös kannustusta alkoi tulla yhä vain lisää. Kuudetta pelaajaa tarvittiin nyt, sillä ilmassa oli todella pahoja merkkejä. Tyttöjen tsemppi ja hermot kestivät kuitenkin mainiosti vaikka Solna kävikin jo hetkellisesti johdossa. Tiukka puolustus, Veerojen hyvä levypallopeli sekä Ellan ja Kaisan kakkoset juuri sopivaan kohtaan käänsivät numerot taas oikein päin ja samalla saatiin myös vastustajan nousukiito poikki.
 
Kaksi minuutti ennen loppua Rapy johti 3 pisteellä pallo oli Solnan hallussa ja meteli Östertäljessä melkoinen. “Rahola, Rahola, Rahola… !!! kaikui äitien ja isien jo lievästi käheistä kurkuista. Ruotsalaiset eivät jääneet tässä kyllä yhtään heikommiksi. Rapy pelasi tilanteen maltilla ja hyvin loppuun asti ja kun Solnalla alkoi sitten tulla jo kiire niin ratkaisut eivät enää olleet parhaita mahdollisia. Loppusummeri soi ja tulostaululla olivat lukemat 37-32 Rapyn hyväksi. Voitto ja paikka semifinaaleihin oli nyt varma. Wartti kohdattaisiin illalla ja siitä voittaja meneekin sitten loppuotteluun.
Tavoitimme Rapyn valmentajat Annen ja Maaritin kentän laidalta ottelun jälkeen. Annella oli jo ääni mennyt aiemmissa peleissä mutta saimme häneltä kuitenkin kommentin: “Taisteluvoitto”. Maarit oli samoilla linjoilla: “Hieman tahmeaa mutta hyvällä tsempillä puristettu tahtovoitto”.
 
 
“Hei ollaanks me koskaan ihan oikeesti hävitty Wartille ?”, pohtivat Kati ja Janna. Kukaan ei oikein tahdo muistaa. Ei kai sitten. Wartti on kuitenkin joukkue, jolla löytyy vauhtia ja taitoa vähän joka lähtöön ja jonka tähänastiset näytöt Scaniassa 2008 sekä 2009 puhuvat myös omaa kieltään. Kyä tää asia om meinaan nynnääs silleen totanoinniin, että tässä välierässä täytyy Rapyn todella onnistua mikäli finaaliin aiotaan selviytyä. Wartin nro 21, Tuuli Menna on mm. tähän asti tehnyt keskimäärin 20 pinnaa per matsi, siitä pitää nyt ottaa ainakin puolet pois.
 
Iltaruoalla tarjotun Nasi Gorengin voimalla sitten taas Östertäljeen, ottelu alkamassa 19.10 paikallista aikaa. Elvillä kurkku kipeä, pelaaminen ei nyt onnistu eikä oikein kunnolla huutaminenkaan. Täytyy sitten ainakin yrittää kannustaa Raholaa edes viittomakielellä. Rapylla on myös mukana päivällä hankittu uusi salainen ase. Minna K:lla on nyt hieno tamburiini, jo on ihme jos se ei riitä... Hallilla kannustettiin ensin ekassa välierässä Kapoa, joka pelasi yritteliäästi ja pysyikin hyvin Amagerin vauhdissa aina puoliväliin asti. Sitten Amager karkasi ja voitti ottelun lopulta aika selvästi. Toinen finalisti tulisi siis Tanskasta, kuten viime vuonnakin.
 
Sitten itse peliin. Jo alusta asti alkoi näyttää siltä, että nyt Rahola on taas oma itsensä. Ensimmäinen jakso mentiin nopean ja taitavan pelin merkeissä ja molemmat joukkueet näyttivät parasta osaamistaan. Wartti roikkui koko ajan mukana ja jo etukäteen pelättyä prässiä nähtiin jonkin verran. Se murrettiin kuitenkin vauhdilla ja harjoitetuilla kuvioilla. Koreja tehtiin reippaasti ja mm. Veera T upotti nätisti läheltä ja kaukaa. Wartti kuittaili parilla kolkilla. Ensimmäinen erä Raholalle 16-15. Toinenkin erä oli Raholalta edelleen hyvää vääntöä ja eroakin saatiin aikaiseksi. Tytöt jatkoivat aktiivista peliä, eikä Wartilla näyttänyt olevan aina keinoja pysäyttää röyhkeästi korille pyrkiviä Tamperelaisia. Kaukoheitotkin menivät sisään kohtalaisesti vaikka kolmoset puuttuivatkin. Rahola saikin puoliajalle mentäessä aikaan jo viiden pisteen eron, 20-25.
 
Sitten alkoi taas se kuuluisa kolmas erä. Nyt alkoi näyttää siltä, että yksi keskeinen kysymys lopputuloksen kannalta onkin se miten tytöillä kunto kestää ja jalkaa riittää. Wartti väläytteli omia vahvuuksiaan ja ajoittain aktivoitu kova prässi oli Raholalle vaikea nyt selvittää. Vaarallisia pallon menetyksiä oman korin alla alkoi tulla luvattoman paljon ja Wartin usko alkoi taas kasvaa. Veera V otti kuitenkin kovia levareita ja torjuntoja, Janna ahersi kovaa kuten aina. Kaisa, Ella, Anette, Oona, Kati ja Elvi pistivät myös parastaan eikä tilanne loppujen lopuksi ollutkaan sitten niin paha kuin katsomoon saattoi näyttää. Viimeiseen erään lähdettiin edelleen Raholan johdossa 27-33. Neljäs erä olikin sitten aivan oma juttunsa. Rapy -96 tytöt ovat kiertäneet paljon erilaisia turnauksia ja tiukkojakin matseja on tullut vastaan. Myös Scaniassa on koettu jänniä hetkiä jo tänäkin vuonna. Se mitä seuraavaksi oli tapahtumassa on kuitenkin jotain sellaista, mikä saa kaikki aiemmat kokemukset tuntumaan aivan lastenleikiltä. Erä alkoi pahimmalla mahdollisella tavalla. Rahola kyllä avasi kakkosella ja johti nyt 8 pistettä. Wartti vastasi hienolla korilla, otti perään heti riiston ja laittoi taas pallon sisään. Vähän ajan kuluttua ottelu olikin sitten tasan 35-35. Kahdeksan pisteen johto oli sulanut pois. Tästä onkin helppo arvata mitä siitä seurasi. Raholalla peli meni tukkoon, itseluottamus laski, liike loppui ja Wartti sai totta kai vauhdin päälle - nyt sitten mennään. Peliaikaa oli jäljellä 2.30 ja Wartti oli siirtynyt neljän pisteen johtoon, 39-35. Joukkuevirheet olivat molemmilla täynnä ja touhussa alkoi olla myös hieman virheiden kalastelun makua vastustajan korin alta. Veera T onnistuikin tässä ja laittoi molemmat vaparit sisään, toivoa oli edelleen olemassa. Paniikkia alkoi kuitenkin olla ilmassa jo koko hallissa ja meteli oli aivan omaa luokkaansa. Wartilla tuntui tässä vaiheessa olevan paremmin tilanne hallussa ja himo pallonriistoihin sekä syöttökatkoihin Raholan korin alla jatkui. Kun aikaa oli jäljellä vajaa minuutti oli Wartti taas neljän pinnan johdossa. “Tää on nyt tässä“, alkoi hiipiä ehkä ainakin aikuisten mieliin väistämättä, vaikkei tietenkään tarvitsisi. Pallo poltteli silti myös Wartin käsissä, viimeistelyt eivät onnistuneet ja jollain kumman tavalla Rahola sai aina puolustettua pallon pois. Rapy sai taas lähes peräkkäin kahdet vapaaheitot, joista saatiin eroa kurottua kiinni 2 pistettä.
Ottelun ratkaisevin hetki koittikin sitten kun Veera V haki vielä 16 sekuntia ennen loppua itselleen 2 vaparia lisää. Molemmat olis nyt kyllä hyvä saada sisään ja peli tasoihin. Mikäs siinä sitten. Veera laittoi ne sisään kylmän rauhallisesti niin kuin asiaan kuului. Sitten prässi päälle eikä Wartti päässyt enää edes kunnolla yrittämään ottelun ratkaisua. Edessä oli kolmen minuutin jatkoaika pelitilanteen ollessa 43-43. Osa Raholankaan käheistä tukijoukoista ei oikein tahtonut uskoa asiaa todeksi.
 
Jatkoaika alkoi Raholan kannalta hienosti, hengähdystauko oli tehnyt hyvää ja lähes varman voiton valuminen käsistä saattoi myös hieman vaikuttaa Warttilaisiin. Palloa kierrätettiin ja haettiin maltilla paikkaa, Raholan tytöillä tuntui olevan taas ajatus mukana. Anetelta hieno passi korin alle leikkaavalle Kaisalle, joka nosti sisään. Wartin kuittaus tuli heti perään ja kun tilannetta seurasivat pian myös vapaaheitot Wartille, niin tilanne olikin 46-45. Tilaa ei nyt enää ollut oikein kummallekaan joukkueelle, kaikki olivat väsyneitä, palloa paiskottiin sinne tänne, lattialla pyörittiin ja tuomareillakin alkoi olla jo nähtävästi hieman kiire kotiin. Viimeistä Raholan hyökkäystä lähdettiinkin sitten rakentamaan hyvän pakin ja puolutuslevarin jälkeen, sillä Wartin pusku koria kohti ei vain nyt millään tuottanut toivottua tulosta. Kaisa lähtee ajoon, oikean käden lennokas hook-heitto, pallo pomppii hetken aikaa renkaassa ja päättää mennä sisään. Rahola siirtyy johtoon 46-47, eikä lisää pisteitä enää tehdä, peliaika loppuu.
 
Halli räjähtää ja Tamperelaisten riemu pääsee irti. Itkua ja naurua vuorotellen ja sekaisin, halailua, pyörryttämistä, valokuvia, valuneita meikkejä jne. jne. jne. Finaalipaikka on Raholan !!!!!! Aikamoisia likkoja.
 
12.04.2009 (Sunnuntai) FINAALI Ameger-RaPy
 
Sitten se koitti sunnuntai aamu ja finaalipeli Amageria vastaan oli alkamassa 08.10. Tyttöjen fiiliksissä tuntui olevan sopivasti jännitystä päällä, ottelussa ei meillä oikeastaan ollut muuta kuin voitettavaa. Illalla oli selvinnyt, että matsi videoidaan järjestäjien toimesta mutta sitä ei kuitenkaan haluttu likoille alleviivailla. Eilinen Wartti-voitto oli varmasti nostanut tyttöjen itseluottamusta entisestään. Amagerille hävittiin tosin alkusarjassa suhteellisen selvästi, mutta koris on aika arvaamaton peli… Finaali on aina finaali. Amagerilla oli rasitteenaan ennakkosuosikin asema ja muistissa saattoi olla myös 2008 hävitty loppuottelu Wartille.
Tälje-halli oli aamulla lähes tyhjä ja porukkaa alkoi valua sisään pikkuhiljaa. Komeat avausseremoniat vietiin kuitenkin läpi ja fiilistä alettiin nostattaa molemmissa leireissä. Punavalkoisia lippuja oli ainakin viisi kertaa enemmän mutta Raholan puolella kannattajien laatu korvasi määrän.
 
Ensimmäinen erä oli alusta asti tasaista, hyvää peliä ja Tanskalaiset etenivät jatkuvasti pienessä johdossa. Raholan pelistä puuttui hieman liikettä eikä levypallopeli ollut aivan kaikkein terävintä mutta hyvillä yksilösuorituksilla peli saatiin pysymään hallinnassa ja päät kylminä. Ei tässä mitään hätää ole. Mennään vaihto kerrallaan. Erän loppunumerot 14-10. Amagerille. Tiukka tuomarilinja alkoi myös näkyä jo heti alusta asti, pilli soi ja virheitä alkoi ilmestyä tyttöjen nimien perään tulostaululle.
Toisessa erässä Tanskalaiset vetäisivät alkuun jo lievää eroa ja tarkoituksena oli lisätä tempoa, laittaa Rahola paineisiin ja oma peli lopullisesti uomiinsa. Ei onnistunut. Raholalla viimeistely hieman ontui mutta liike sekä hyökkäyksessä että puolustuksessa alkoi parantua pikkuhiljaa. Rapy kierrätti koko ryhmäänsä kentällä itsevarmasti ja hallitusti. Veera T alkoi päästä nyt vauhtiin ja vaparit upposivat murhaavan tarkasti vaikka Tanskalaiset katsojat yrittivät kaikin keinoin häiritä. Muutenkin kukin tyttö pelasi omaa rooliaan valmentajien ohjeiden ja osittain myös katsojienkin toiveiden mukaan. Lopussa Rapy olikin mennyt johtoon, vähän kuin varkain, numerot 23-24. Oliko Amagerilla havaittavissa nyt pientä paineistumista ? Mitäs tässä nyt pitäis tehdä ?
 
Kyllä niitä keinoja taitavilta ja taktisesti ovelilta Amagerilaisilta vielä löytyikin. Taas vahva alku. Tarkkaa viimeistelyä korin alta ja niin oli taas tilanne kääntynyt 6 pistettä Raholalle miinusta. Nyt tuli sitten Veera V:n ja Kaisan vuoro hieman nousta puolestaan esiin hyvin ajojen ja pitkien kakkosten avulla. Mukaan saatiin myös kolmosyrityksiä. Lopussa alkoi Amagerin fiilis taas tippua, askelia vihellettiin, heloja alkoi lennellä. Raholan tytöt jatkoivat rauhallista takaa-ajoaan. Levypallopeli oli taas oikealla tasolla. Viimeisen varaan jää, tilanne 35-33 Amagerille.
Neljäs erä 6.40 jäljellä ja tilanne tasan 35-35. Tanskan tytöillä alkoi kriittinen vaihe, Rahola meni taas johtoon. Mitään ei ole vielä ratkaistu puolin eikä toisin, nyt katsottaisiin kummalla hermot kestävät. Amagerkaan ei aio tosiaan myöskään luovuttaa. Veera V:n kolmonen ja sitä edeltäneet Veera T:n vaparit veivät Tamperelaiset 3 pisteen johtoon, kun peliakaa oli alle 4 minuuttia. Anette ja Janna tsemppasivat hiki päässä mutta koko ajan myös hallitusti ja rennosti.
 
Kaksi minuuttia ennen loppua tunnelma hallissa oli noussut finaalin arvon mukaisesti kattoon. Tilanne tasan ja katsojat saivat todellakin rahoilleen vastinetta… “Let me entertain juu…” soi kovaäänisissä Amagerin ottaessa aikalisän. Kun viisikymmentä sekuntia oli enää jäljellä niin Rahola oli edelleen sitkeästi johdossa 45-46. Sitten hieno syöttö postiin ja Anette nostaa sisään. Ei voi olla totta, kolme pistettä eroa ja peliaikaa reilu puoli minuuttia. Niinpä niin. Amager haki keskelle hyvän kolmospaikan, veto ja se menee. …..SISÄÄN. Peli tasan ja aikaa jäljellä aika nirkosesti. Jatkoajalle ei mielellään enää toista kertaa mentäisi, ihan jo äitienkin terveyden kannalta. Vanhaan tyyliin sitten taas hyökkäämään. Kaisa ajaa oikeialta, aivan kuin semifinaalissa, heitto lähtee, aivan kuin semifinaalissa, ja menee sisään, aivan kuin semifinaalissa. Lopussa Amager rynnistää kohti Raholan koria mutta sumppuun menee ja pallo jää lopulta sinikeltaisten hyppysiin. Sumeri soi, loppunumerot 48-50 Raholan hyväksi. Jatkotunnelmat voi kukin miettiä sitten mielessään. Hienon Scania- cup-mestaruuden bonuksena Veera V on koko turnauksen Scania-Queen ja Kaisa valitaan toisena All-Star-viisikkoon.
 
13.04.2009 (Maanatai) Kotiinpaluu..
 
Voitokas Team-Rahola-T-96 saapuu Tampereelle n. 10.00, vanhalle kunnon ala-ärrälle iloisin tunnelmin. Asia ei liiallisista sepusteluista paljon parane: Turnausmatka oli joka suhteessa täydellinen. Huikeaa menestystä ja arvokasta kokemusta saatiin varmasti ehkä jopa enemmän kuin osattiin edes etukäteen odottaa. Mukavan yhdessäolon sekä kannustamisen ja ehkä lievän jännittämisenkin ohella. Tyttöjen ja valmentajien suoritus on koko seurankin mittapuussa merkittävä asia. Ei ihan jokapäiväistä herkkua laajemmassakaan mielessä.
 
Scania-Cup-2009 mestaruusjoukkeessa pelasivat: Janna Kähärä, Kaisa Mikkola, Elvi Ahonen, Veera Välimaa, Anette Kangas, Veera Tyysteri, Ella Saarinen, Kati Hirvonen ja Oona Lepistö. Koko joukkue oli siis Oonaa lukuunottamatta turnauksessa toista kertaa. Vuonna 2008 saavutettiin siis jo pronssia ja nyt sitten laitettiin vielä selvästi paremmaksi. Joukkuetta valmensivat tänäkin vuonna Anne Välimaa ja Maarit Kangas, Team-Leaderinä toimi Minna Ahonen.
 
Matkalla mukana tukijoukoissa: Minna Kähärä, Mari Saarinen, Pirjo Markkanen, Päivi & Jarmo Lepistö, Pirjo & Vesa Mikkola. Matkan onnistumisen ja pelillisen menestyksen kannalta kiitoksia kuuluu myös Mari & Vesa Tyysterille. Erityiskiitos menee tottakai joukkueen kisamaskotille Olli Saariselle, jonka panos koko ryhmän hengen luomisessa ja sitäkautta myös joukkueen menestyksessä oli merkittävä.
 
Lopuksi yhdessä ja erikseen, kiitos kaikille.
Tästä on hyvä jatkaa kausi loppuun.